Perusturvasta ja kaupungin taloudesta

 

Julkaistu Hyvinkään Sanomissa joulukuussa 2001

 

Vesa Maurialan kirjoitus (1.12.) vaatii muutaman kommentin, vaikka en olekaan varma, meneekö viesti perille. Väittihän Mauriala edelleen vastoin parempaa tietoaan, että ”sosialidemokraatit ovat koko budjettikäsittelyn ajan ajaneet perusturvan määrärahoja”. 

 

Mauriala epäilee, olivatko Vasemmistoliiton lisäesitykset tarkoitettu toteutettaviksi, koska ne kaikki eivät tulleet esille jo kaupunginhallituksessa. Minä puolestani uskon, että kaikki valtuustossa tehdyt esitykset on tarkoitettu toteutettaviksi, vakavasti otettaviksi. Maurialan väitteestä saa sellaisen kuvan, ettei hän oikein anna arvoa valtuustossa tehdyille esityksille. Kuitenkin valtuusto päättää kaupungin talousarviosta, ei hallitus. Valtuutetuilla oli kaksi viikkoa aikaa harkita esityksiämme, ne eivät voineet tulla yllätyksenä.

 

Mauriala kysyy, miten lisämenot rahoitettaisiin. Päinvastoin kuin hän väittää, emme tänä vuonna esittäneet väestönsuojelun johtokeskuksen rakentamatta jättämistä. Esitimme sitä viime vuonna, nythän se on jo rakenteilla.

 

Tänä vuonna esitimme Jussinmäen kalliosuojan jättämistä toteuttamatta vuosina 2003-2004. Sitä perusteltiin  muun muassa seuraavasti: ”Normaaliajan käyttönä tarkoituksenmukaisin on paikoitushalli tai urheiluhalli. Jousiampujat ovat esimerkiksi kaivanneet sopivan pituista ampumarataa.” Hankkeen kustannusarvio on 17 miljoonaa markkaa. Tulee siinä parkkihallille tai ampumaradalle hintaa. En väitä, etteikö tämäkin hanke sinänsä saattaisi olla tarpeellinen, mutta näinä aikoina, kun perusturvasta tingitään, on luovuttava tällaisista toissijaisista hankkeista.

 

Samalla lailla toissijaisia hankkeita, joita olemme viime vuosina vastustaneet, ovat olleet esimerkiksi Viertolan alikulku (katutöineen liki 30 mmk), villatehtaan osto (kauppahinta 18 mmk + korjauskustannukset) ja Kytäjän kartanon hankinta. Olemme tehneet lukuisia muitakin menoja vähentäviä tai tuloja lisääviä esityksiä.

 

Voi olla, ettemme ole aina kantaneet niin suurta huolta kunnan taloudesta kuin kuntalaisten hyvinvoinnista. Kokemus vain on osoittanut, että esimerkiksi verotulokohta on pääsääntöisesti aliarvioitu ilman kunnallisveroäyrin korottamistakin. Näin virkamiesjohto tekee, jotta se saa itselleen pelivaraa. Ja kun kaupunginhallitus tänä vuonna lisäsi menoja verrattuna kaupunginjohtajan esitykseen, ei se paljon päätään vaivannut menojen kattamisella vaan lisäsi ensi vuoden verotuloarviota. Miksi valtuusto ei voisi menetellä samoin ? Ei kai hallituksella ole yksinoikeutta arvioida kaupungin verotuloja.

 

Kuten hyvin tiedät, varsinainen syy kunnallistalouden vaikeuksiin on valtionosuuksien vähentyminen. Esimerkiksi Hyvinkää sai vielä vuonna 1993 valtionosuuksia noin 260 mmk (sitä aiempien vuosien luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia). Sen jälkeen Ahon ja Lipposen hallitukset alkoivat laittaa Suomea EMU -kuntoon ja niinpä vuonna 1997 valtionosuudet olivat enää 160 mmk, millä tasolla ne ovat sen jälkeen pysyneet. Tässä on todellinen syy perusturvankin ahdinkoon.

 

Mauriala toivoo meidän siirtyvän ”siimesläiselle vastuullisemmalle linjalle”. Mitä se tarkoittaisi ? Vasemmistoliitto on maan hallituksessa ja pian eduskunnassakin hyväksynyt terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset, joita me täällä vastustimme. Toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes on varoittanut suurten palkankorotusten turmiollisuudesta, puolustanut pankkituen toteuttamista ja hyväksynyt tuottavien valtionyhtiöiden yksityistämisen. Tällaiselle linjalle en halua siirtyä.

 

Olli Savela

 

 

Takaisin etusivulle