Hyvinkään kaupunginvaltuusto 15.11.2021
Talousarvion 2022 yleiskeskustelu



Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut



Puhun kolmesta asiasta: kaupunginhallituksen määrärahasta, sote-menoista ja liityntäpysäköinnistä.

Tässä talousarviossa kaupunginhallitukselle esitetään 5 miljoonan euron ylimääräistä määrärahaa. Perusteluiden mukaan ”tätä määrärahavarausta käytetään kaupunginhallituksen niin päättäessä erilaisten riskien toteutuessa”. Tämä on periaatteellisesti erittäin merkittävä asia. Jos tämä hyväksytään, valtuusto luovuttaa itseltään pois huomattavan paljon päätösvaltaa.

Käytännössä määrärahaa voi käyttää oikeastaan melkein mihin tahansa, niin epämääräisesti sen käyttötarkoitus on määritelty. Perusteluissa mainitaan sote-uudistus, koronaviruspandemia, yleinen talouskehitys, verorahoitus, kunta-alan palkkaratkaisu ja hintakehitys. Koska talousarvion tekstiosat eivät ole sitovia, määrärahaa voi käyttää muuhunkin.

Kaikki nämä ovat sellaisia käyttötarkoituksia, että niistä pitäisi valtuuston päättää normaalissa järjestyksessä eikä siirtää päätösvaltaansa hallitukselle. Jos tällaisia ylimääräisiä ja yllättäviä menoja syntyy, hallituksen pitää tehdä niistä valtuustolle lisämäärärahaesitys, jonka valtuusto sitten joko hyväksyy tai hylkää.

Tämä ei ole myöskään hyvää budjetointikäytäntöä. Jos tämä hyväksytään, me ikään kuin sanomme kaupunginhallitukselle: ”tässä teille 5 miljoonaa, käyttäkää se niin kuin parhaaksi katsotte”. Muille toimielimille tällaista ylimääräistä löysää rahaa ei ole luvassa. Niinkin voi sanoa, että tämä talousarvioesitys ei ole 3,5 miljoonaa ylijäämäinen vaan 8,5 miljoonaa ylijäämäinen.

Jos tällainen määrärahavaraus hyväksytään, sen käyttö pitää määritellä täsmällisesti. Yhden täsmennyksen löysinkin, sivulla 91 mainitaan, että puoli miljoonaa tästä rahasta on varattu palkankorotuksiin. Tulemme esittämään, että tämä 5 miljoonan euron varaus pienennetään 1 miljoonaan euroon ja se varataan pelkästään avoinna olevaan kunta-alan palkkaratkaisuun ja muihin palkankorotuksiin rekrytoinnin helpottamiseksi.

Työvoimapula on joissakin kaupungin toiminnoissa todellinen ongelma, esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, ja siihen meidän on syytä varautua samoin kuin kunta-alan palkkaratkaisuun. Muualla budjetissa on henkilöstömenoissa varauduttu vain yhden prosentin sopimuspalkkojen korotukseen, mikä on liian vähän. Tuoreet tiedot kertovat, että inflaatio oli lokakuussa yli 3 prosenttia.



Sosiaali- ja terveyspalvelut on jälleen kerran alibudjetoitu, vaikka siitä virheestä meitä on varoitettu. Sivulla 17 kerrotaan, että lautakuntien esityksiä on muutettu, muun muassa ”sosiaali- ja terveydenhuollon menoarviota on alennettu 6,5 miljoonalla eurolla”. Olen kysynyt talousjohtaja Peevolta, mistä tämä alkuperäinen lähes 180 miljoonaa euroa on peräisin. Minulle vastattiin, että ”esitys perustui sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustoteutumien, kasvuennusteiden ja alustavien kuntayhtymiltä saatuihin tietoihin.”

Talousarviossa sivulla 39 mainitaan, että ”kaupungin maksuosuuksia on käsitelty muun muassa Keusoten johdon ja Keusote-kuntien kuntajohtajakokouksissa ja talousjohtajien kokouksissa.” Selvästikin näissä kokouksissa on päädytty Hyvinkään osalta 6,5 miljoonaa euroa alkuperäistä arviota pienempään summaan.

Alkuperäinen arvio perustui siis kustannustoteumiin, kasvuennusteisiin ja alustaviin kuntayhtymiltä saatuihin tietoihin. On täysi syy olettaa, että alkuperäinen arvio on lähempänä todellista tarvetta kuin nyt esitetty.

Keusoten talousarvio on siis alibudjetoitu. Tämä käy ilmi myös kaupungin talousarvioesityksestä. Sivulla 39 mainitaan, että ”nettokustannusten toteutuminen suunnitellusti edellyttää Keusoten tuottavuusohjelman toteutumista.” Miten Keusoten niin sanottu tuottavuusohjelma on toteutunut?

Tämän vuoden tavoite oli 12 miljoonan euron säästö koko Keusoten tasolla, josta syyskuun loppuun mennessä oli koossa vain 2,8 miljoonaa euroa. Ensi vuoden tavoite on 20 miljoonaa. Ei ole mitään syytä uskoa, että se toteutuisi. Tavoite ei kuulosta lainkaan realistiselta, kun otetaan huomioon vaikkapa väestön ikääntyminen. Pääosa ”tuottavuusohjelman” säästöistä perustuu sitä paitsi palveluntarpeen vähentämiseen eikä varsinaiseen tuottavuuden parantamiseen.

Esimerkiksi vanhusten hoidossa tavoitteena on ollut vähentää tehostettua palveluasumista ja siirtyä tavalliseen palveluasumiseen. Mutta Keusoten palveluverkkosuunnitelmassa todetaan: ”Tehostettua palveluasumista jo onnistuttiin vähentämään 100 paikan verran ja nyt kaikki ja enemmänkin on palautunut.”

Erikoissairaanhoidon osalta todetaan, että HUS:n menoarviosta on vähennetty Keusoten ”tuottavuusohjelman erikoissairaanhoitoon kohdentuvat toimenpiteet”. Tämäkään ei tunnu realistiselta. Tavoitteena on ollut esimerkiksi erikoissairaanhoidon vuodepaikkojen käytön vähentäminen, mutta hoitopäiviä on tänä vuonna kertynyt paljon enemmän kuin viime vuonna.

Tavoitteena on ollut myös yhteispäivystyksen käytön vähentäminen, mutta sekin on lisääntynyt, koska perusterveydenhoito ei tunnetusti toimi niin kuin sen pitäisi toimia.

Mainittakoon, että Keusote oli varannut tälle vuodelle työvoiman vuokraukseen ja lääkäripalveluiden ostoon vajaa kolme miljoonaa euroa, mutta syyskuun loppuun mennessä se oli ylitetty jo 5 miljoonalla eurolla. Työvoiman vuokraus tulee paljon kalliimmaksi kuin omat työntekijät. Jotakin on vialla, kun henkilöstökyselyssä viime vuonna vain joka neljäs lääkäri ja hoitaja oli sitä mieltä, että työ on hallittavissa. Työntekijöitä on yksinkertaisesti liian vähän.

Myöskään lastensuojelun laitoshoidon kalliita ostopalveluja ei ole onnistuttu vähentämään. Mainittakoon, että Keusoten lastensuojelun työntekijöistä vaihtuu joka vuosi suunnilleen puolet. Työmäärä on kohtuuton.

Edelleen täällä todetaan sivulla 40, että ”asiakaspalvelujen ostojen hinnankorotuksiin varauduttiin 2 %:n kasvulla. Joidenkin palvelujen hintojen korotukset ovat tätä suuremmat, mikä aiheuttaa riskin talousarviossa pysymiselle.” Riskinä todetaan myös tilavuokramäärärahojen riittävyys.

Talousarviossa ei ole myöskään koronasta aiheutuvia välittömiä kustannuksia rokotuksiin, testaukseen ja jäljitykseen. Nämä valtio on kyllä luvannut korvata, mutta koronasta aiheutuu myös muita menetyksiä kuten asiakasmaksujen vähentymistä.

Talousarviossa ei ole myöskään varoja vanhusten päivätoiminnan jatkamiseen kuin pieneltä osin.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen alibudjetointi ei ole nyt mitenkään mielekästä, koska se vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. Valtion rahoitus tuleville hyvinvointialueille vuonna 2023 määräytyy sen mukaan, kuinka paljon kunnat käyttävät näihin palveluihin tänä vuonna ja ensi vuonna. Jos nyt alibudjetoimme sote-menot, Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen rahoitus kärsii jatkossa.



Investointiosassa esitetään 8 miljoonaa euroa liityntäpysäköintiin ja sen lisäksi hankkeen rahoja sisältyy kunnallistekniikan uudisrakentamiseen. Tämä tarkoittaa nimenomaan radan itäpuolelle radan ja Asemankoulun väliin rakennettavaa parkkihallia.

Sinänsä on tärkeää, että edistämme junaliikenteen käyttöä myös sillä tavalla, että asemalla on tilaa pysäköidä autonsa. Kysymys kuuluukin: kuinka kiireellinen tällainen hanke on?

Viime aikoina autoja on ollut arkisin pysäköitynä asemalla enimmilläänkin alle 200. Yhteensä parkkipaikkoja on noin 300, joten vapaita paikkoja on jatkuvasti yli 100. Ja tässä 300:ssa eivät ole mukana ne Hangon sillan eteläpuolella olevat paikat, jotka mahdollisesti katoavat jossakin vaiheessa.

Korona ja etätyön yleistyminen on aiheuttanut paikkojen tarpeen vähenemisen. Etätyö jatkuu varmasti tulevaisuudessakin. Helsingissä työssäkäyvistä iso osa on niin sanottuja tietotyöläisiä, joilla on hyvät mahdollisuudet etätyön tekemiseen, ainakin osittain. Todennäköisesti aseman nykyinen pysäköintialue riittää hyvin vielä monta vuotta myös ruuhkahuippujen aikana.

Aseman lähellä on myös S-marketin parkkihalli, jossa on noin 200 pysäköintipaikkaa. Vain pieni osa niistä on käytössä. Kaupungilla on hyvät mahdollisuudet neuvotella hallin käytöstä liityntäpysäköinnin tarpeisiin, koska omistaja haluaa varmasti jatkossakin edistää bisneksiään Hyvinkäällä. Vapaata pysäköintitilaa on lähellä asemaa myös torin vieressä kahdessa kerroksessa.

Kaikista näistä parkkipaikoista huolimatta haluaisin, että kaupunki ryhtyy neuvottelemaan valtion kanssa aseman parkkialueen ostamisesta kaupungille tulevaa kehittämistä varten, mahdollisesti myös parkkihallin rakentamista varten, jos sellainen on joskus tarpeen, koska radan länsipuoli on sille luonteva paikka. Neuvotteluiden vauhdittamiseksi kannattaa myös laittaa vireille alueen lunastusmenettely.

Itäpuolen parkkihallia ei voi perustella valtiolta saatavalla rahoituksella. MAL-sopimuksia on tehty jo vuodesta 2010 alkaen ja nykyinen sopimus on voimassa vuosina 2020 – 2031, siis 12 vuotta. Sopimusta on konkretisoitu vuosien 2020 – 2023 osalta, jolloin valtio lupaa kuntien pieniin niin sanottuihin kustannustehokkaisiin hankkeisiin 15 miljoonaa euroa. Tällainen valtion tuki oli jo edellisellä kaudella 2016 - 2019 ja se myös käytettiin. On kaikki syy olettaa, että tätä tukea on saatavilla myös vuoden 2023 jälkeen, joten hankkeella ei ole senkään takia kiire.

Jos ja kun parkkihallista tulee maksullinen, se palvelee lähinnä niitä hyvätuloisia autoilijoita, jotka haluavat maksaa autonsa pysäköinnistä, vaikka aseman lähellä on ilmaisiakin paikkoja vapaana. Tai sitten käyttäjäkunta koostuu lähitalojen asukkaista.