Aivan aluksi talousarvion valmisteluprosessista. Alun perin kaupunginjohtajan talousarvioesitys oli määrä antaa 14. lokakuuta, mutta se julkistettiin vasta 23. lokakuuta. Siitä on nyt kaksi ja puoli viikkoa, mikä on varsin lyhyt aika, kun ottaa huomioon, että kyse on vuoden tärkeimmästä päätöksestä. Luottamushenkilöille pitää jatkossa antaa enemmän aikaa talousarvion käsittelyyn.



Talousarvion lähtökohdat ovat hyvät. Hyvinkään kaupungin tulos on ollut 2020-luvulla joka vuosi ylijäämäinen. Yhteensä vuosina 2020-2024 ylijäämä ennen kirjanpidollisia varauksia on ollut peräti 64 miljoonaa euroa. Ylijäämät on käytetty lähinnä lainojen lyhentämiseen.

Nyt meillä on tiedossa isoja investointeja, joista osa on jo käynnissä. Lainamäärä tulee kasvamaan huomattavasti, mutta ei se ole koskaan aiemminkaan kasvanut niin suureksi kuin taloussuunnitelmassa on arvioitu. Esimerkiksi rakennushankkeilla on usein tapana viivästyä. Neljä vuotta sitten taloussuunnitelmassa ennustettiin, että kaupungin lainakanta vuoden 2024 lopussa on 160 miljoonaa euroa. Oikeasti se oli vain runsaat puolet tästä, 87 miljoonaa.



Ensi vuoden talousarviossa tuloksen alijäämäksi arvioidaan neljä miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen määrärahaan on sisällytetty miljoonan euron varaus erilaisiin kaupungista riippumattomiin syihin liittyviin kustannuksiin. Kun sille ei ole osoitettu täsmällistä käyttötarkoitusta, voi pikemminkin sanoa, että ensi vuoden alijäämäksi arvioidaan kolme miljoonaa euroa eikä neljä miljoonaa.

Oikea menettely olisi tietysti, että jos tällaisia yllättäviä lisäkuluja syntyy, niistä päättää valtuusto normaalin käytännön mukaisesti eikä hallitus.



Valtuustoon nähden sitovissa tavoitteissa on määritelty opetusryhmien tavoitetasoksi: ”Perusopetuksessa keskimääräinen ryhmäkoko 1-2 lk. 20 oppilasta ja 3-9 lk. 22 oppilasta.” Tavoite on muuten sama kuin vuosi sitten, mutta siihen on lisätty sana keskimääräinen, mikä muuttaa tavoitetta oleellisesti.

Vuosi sitten tavoite tarkoitti, että kaikkien opetusryhmien enimmäiskoko on 20 tai 22 oppilasta. Nyt tätä ei enää tavoitella. Ratkaisevaa opetusryhmien koolle tulevina vuosina on, miten 1. ja 7. luokan aloittavat oppilaat jaetaan ensi syksynä opetusryhmiin. Niihin tulee jättää riittävä väljyys, jotta voidaan varautua myös kesken lukuvuoden tuleviin uusiin oppilaisiin. On selvää, että tämä tulee vaatimaan myös lisärahaa.

Vuosi sitten valtuusto päätti yhden äänen enemmistöllä leikata hyvinvointia ja terveyden edistämistyötä tekeviltä järjestöiltä noin 27 000 euroa. Kulttuuri- ja hyvinvointilautakunta jakoi viime vuoden joulukuussa tämän vuoden hyvinvointipalveluiden kohdeavustuksia 70 000 euroa, kun haettu avustussumma oli yli kaksinkertainen. Nyt on aika palauttaa avustukset korkeammalle tasolle ja siksi esitämme niiden kaksinkertaistamista 70 000 euron lisärahalla.

Hyvinkäällä on myös kuusi valtion niin sanottua STEA-avustusta saavaa järjestöä, jotka edistävät myös hyvinvointia ja terveyttä. Laki suorastaan velvoittaa myös kuntia tukemaan näitä järjestöjä. Orpo-Purran hallitus on leikkaamassa näitä järjestöavustuksia merkittävästi ensi vuonna. Uhkana on, että se kohdistuu myös näihin hyvinkääläisiin järjestöihin, jotka tekevät mittaamattoman arvokasta työtä hyvinkääläisten hyväksi.

Näiden järjestöjen kulut ovat pääasiassa tilavuokria ja henkilöstökuluja. Ne työllistävät yhteensä 17 vakituista työntekijää ja lisäksi koordinoivat laajaa vapaaehtoisten joukkoa. Hyvinvointipalveluiden avustusta ei voimassa olevan avustussäännön mukaan voi kuitenkaan myöntää vakituisen henkilöstön henkilöstökustannuksiin eikä tilavuokriin. Tämän takia avustussääntöä tulee muuttaa niin, että tämä on mahdollista tai avustus tulee myöntää joltakin toiselta kustannuspaikalta.



Tulemme tekemään esityksen, että kaupunki luopuisi metsänhoidossa avohakkuista ja siirtyisi jatkuvaan metsänkasvatukseen. Kaupungin metsäomaisuus on lisääntynyt viime aikoina huomattavasti, kun kaupunki on ostanut laajoja maa-alueita eteläisen Hyvinkään suunnalta. Alueesta iso osa tullaan kaavoittamaan yritystonteiksi.

Toivottavasti siellä ei toisteta samaa virhettä, mikä tehtiin Antinsaaren alueella Pohjoisen kehätien eteläpuolella. Alue on kaavoitettu yritystonteiksi, mutta yhtään tonttia ei ole vielä myyty. Silti viime talvena koko 12 hehtaarin alue hakattiin puhtaaksi ilmeisesti puunmyyntitulojen toivossa. Tämä ei ole vastuullista toimintaa eikä kestävää kehitystä, puita ei pidä kaataa ennenaikaisesti vaan niiden pitää antaa sitoa hiilidioksidia. Eivätkä vastuulliset yritykset välttämättä halua kaataa tontiltaan kaikkia puita.



Myönteisenä seikkana talousarviosta voi poimia omatoimikirjaston, joka mahdollistaa pidemmät aukioloajat. Teimme siitä valtuustoaloitteen jo vuonna 2014. Silloin ei tosin käytetty termiä omatoimikirjasto vaan puhuttiin aukioloaikojen pidentämisestä kulunvalvontalaitteiden avulla, mutta samasta asiasta on kyse. Omatoimikirjastot ovat Suomessa yleistyneet viime vuosina ja Riihimäelläkin sellainen on ollut jo pitkään. On aika saada se myös Hyvinkäälle.