Aamuposti 24.11.2021



Hyvinkää säästää taas sote-palveluista



Hyvinkään kaupunki alibudjetoi taas kerran sosiaali- ja terveyspalvelunsa ensi vuoden talousarviossa. Valtuusto pienensi sote-menoihin varattuja rahoja 6,5 miljoonaa euroa alkuperäisestä arviosta.

Talousjohtajan mukaan alkuperäinen esitys perustui sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustoteutumiin, kasvuennusteisiin ja alustaviin kuntayhtymiltä saatuihin tietoihin.

Tämän jälkeen kuntien maksuosuuksia käsiteltiin Keusoten johdon ja Keusote-kuntien kuntajohtajakokouksissa ja talousjohtajien kokouksissa. Selvästikin näissä kokouksissa on päädytty Hyvinkään osalta 6,5 miljoonaa euroa alkuperäistä arviota pienempään summaan.

On täysi syy olettaa, että alkuperäinen arvio on lähempänä todellista tarvetta kuin nyt päätetty.

Talousarvion mukaan ”nettokustannusten toteutuminen suunnitellusti edellyttää Keusoten tuottavuusohjelman toteutumista.” Miten tuottavuusohjelma on toteutunut?

Tämän vuoden tavoite oli 12 miljoonan euron säästö, josta syyskuun loppuun mennessä oli koossa alle kolme miljoonaa euroa. Ensi vuoden tavoite on 20 miljoonaa. Ei ole syytä uskoa tai edes toivoa, että se toteutuisi. Valtaosa ”tuottavuusohjelman” säästöistä perustuukin palveluntarpeen vähentämiseen eikä varsinaiseen tuottavuuden parantamiseen.

Esimerkiksi vanhusten hoidossa tavoitteena on vähentää tehostettua palveluasumista ja siirtyä tavalliseen palveluasumiseen. Mutta Keusoten palveluverkkosuunnitelmassa todetaan: ”Tehostettua palveluasumista jo onnistuttiin vähentämään 100 paikan verran ja nyt kaikki ja enemmänkin on palautunut.” Tuliko ikääntyneiden määrän kasvu yllätyksenä?

Erikoissairaanhoidossa tavoitteena on vuodepaikkojen käytön vähentäminen, mutta hoitopäiviä on tänä vuonna kertynyt paljon enemmän kuin viime vuonna, myös sen takia, ettei omia jatkohoitopaikkoja ole riittävästi. Hyrylän akuuttiosaston lopettaminen pahentaa tilannetta.

Tavoitteena on myös yhteispäivystyksen käytön vähentäminen, mutta sekin on lisääntynyt, koska perusterveydenhoito ei tunnetusti toimi niin kuin sen pitäisi toimia.

Jotakin on vialla, kun henkilöstökyselyssä viime vuonna vain joka neljäs lääkäri ja hoitaja oli sitä mieltä, että työ on hallittavissa. Työntekijöitä on yksinkertaisesti liian vähän. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä vaihtuu joka vuosi suunnilleen puolet. Työmäärä on kohtuuton.

Keusote ei ole varautunut riittävästi myöskään asiakaspalvelujen ostojen hinnankorotuksiin eikä tilavuokriin. Koronan välittömiin kustannuksiin ei ole varoja.

Hyvinkää on ilmeisesti ainoa Keusote-kunta, joka noudattaa tiukasti kunnanjohtajien ja Keusoten määrittelemiä maksuosuuksia. Järvenpään talousarviossa on varattu sote-palveluihin kolme miljoonaa euroa enemmän kuin on Keusoten laskema maksuosuus ja Nurmijärvellä 3,6 miljoonaa euroa enemmän. Tuusulan budjettiin esitetään 2,7 miljoonaa euroa suurempaa summaa ja Mäntsälän 0,7 miljoonaa suurempaa.

Esitimme Hyvinkään talousarvioon neljän miljoonan euron lisäystä sote-palveluihin, mutta emme saaneet muiden ryhmien tukea.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen alibudjetointi ei ole nyt mitenkään mielekästä, koska se vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. Valtion rahoitus tuleville hyvinvointialueille vuonna 2023 määräytyy sen mukaan, kuinka paljon kunnat käyttävät näihin palveluihin 2021 ja 2022. Jos nyt alibudjetoimme sote-menot, Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen rahoitus ja palvelut kärsivät jatkossa.

Keusoten valtuusto voi vielä korjata talousarvion realistiseksi.



Olli Savela
kaupunginvaltuutettu (vas.)
Hyvinkää