Kaupungin tilinpäätös 2021
Puheenvuoro Hyvinkään kaupunginvaltuustossa 30.5.2022



Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,



Kuten tunnettua, Hyvinkään kaupungin ylijäämä viime vuodelta ennen varauksia oli 19,4 miljoonaa euroa, enemmän kuin koskaan aiemmin. Herää kysymys, missä määrin tämä ylijäämä oli satunnaista tai kertaluonteista. On viitattu muun muassa valtion myöntämiin koronatukiin.

Tilinpäätöksen mukaan (sivu 38) Keusote ja HUS saivat viime vuonna valtiolta noin 18 miljoonaa euroa Hyvinkään maksuosuuteen kohdistuvia koronatukia. Tuethan maksettiin suoraan Keusotelle ja HUS:lle, mutta ilman niitä kaupunki olisi joutunut maksumieheksi. Näiden lisäksi koronatueksi voidaan katsoa se, että kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin vuosina 2020 ja 2021 kymmenellä prosenttiyksiköllä noin 42 prosenttiin. Tämän arvioidaan tuottaneen Hyvinkäälle viime vuonna noin 5,4 miljoonaa euroa ylimääräistä tuloa, joka ei toistu enää tänä vuonna. Yhteensä koronatuet olisivat tämä mukaan luettuna noin 23,4 miljoonaa euroa.

Koronan kustannuksia on hieman vaikeampi arvioida, mutta tilinpäätöksessä arvioidaan, että Hyvinkään osuus Keusoten ja HUS:n koronakustannuksista oli noin 20 miljoonaa euroa. Mutta on muitakin koronakustannuksia, jotka koituivat kaupungin menoksi tai tulojen menetykseksi.

Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden yleistymisen takia joudumme maksamaan työmarkkinatuen kuntaosuuksia, viime vuonna yli kaksi miljoonaa euroa enemmän kuin ennen koronaa. Ainakin osa tästä menosta on seurausta koronasta.

Myös esimerkiksi Hyvinkää-sali menetti pääsymaksutuloja ja kaupunki hankki maskeja. On ilmeistä, ettei valtion koronatuissa viime vuonna ollut juurikaan ylikompensaatiota, Hyvinkään osalta korkeintaan pari miljoonaa euroa. Myös tänä vuonna valtio on luvannut korvata kunnille koronakulut.

Poikkeuksellinen tuloerä oli myös kaupungin saama harkinnanvarainen valtionosuus 2,2 miljoonaa euroa. Sitä ei kaupunki tule jatkossa saamaan eikä olisi saanut viime vuonnakaan, jos talouden todellinen tila olisi ollut valtiovarainministeriön tiedossa.

Saattaa olla muitakin kertaluonteisia tuloja, mutta esimerkiksi myyntivoitot olivat pitkän aikavälin keskimääräisellä tasolla, vaikka kasvoivat edellisestä vuodesta. Voi hyvin arvioida, että ylimääräisiä, kertaluonteisia tuloja osui viime vuodelle ehkä noin neljä viisi miljoonaa euroa, joten ilman niitäkin kaupungin ylijäämä olisi ollut todella suuri, noin 14 - 15 miljoonaa euroa.

Kaupungin hyvästä taloudesta kertoo sekin, että lyhensimme lainoja viime vuonna 19 miljoonaa euroa. Talousarvion mukaan meidän olisi pitänyt ottaa lisää velkaa 10 miljoonaa euroa.

Ylijäämä kertoo siitä, että kaksi vuotta sitten päätetyn niin sanotun kestävän talouden ohjelman toimet olivat raskaasti ylimitoitettuja. Tällaisia toimia olivat esimerkiksi teknisen toimen lukuisat irtisanomiset, kaupungin metsien hakkuiden lisääminen kaksinkertaisiksi, varhaiskasvatuksen käyttöasteen ja täyttöasteen kasvattaminen, lukion kurssitarjonnan vähentäminen, peruskoulun opetustuntien vähentäminen ja koulunkäyntiohjaajien vähentäminen.

Määräaikaisten opettajien palkanmaksun lopettaminen kesäajalta jo peruttiin. Nyt olisi aika perua monia muitakin säästötoimia. Esimerkiksi tilinpäätöksessä kerrotaan, että ”perusopetuksen oppikirja- ja tarvikemäärärahat eivät ole mahdollistaneet riittävän nopeaa oppimateriaalien päivittämistä voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisiksi.”

Kaikki säästötoimet eivät oikeasti säästä mitään. Päiväkotien ryhmäavustajia on vähennetty, mutta tilinpäätöksen mukaan ”kustannukset ovat osittain siirtyneet varahenkilö- ja sijaiskustannuksiin.”

Ja edelleen tilinpäätöksessä todetaan: ”Rakennuttamisen osalta oman henkilöstön väheneminen korvataan investointihankkeissa projektijohtamisen ja rakennuttamisen ostopalveluina. Kustannussäästöjen osalta kestävän talouden ohjelman ratkaisut ovat tältä osin vähäiset.”

Kaupunki ei pitkällä aikavälillä säästä mitään myöskään sillä, että se päästää koulunsa, päiväkotinsa ja muut rakennuksensa rapistumaan. Tilinpäätöksessä tästä todetaan: ”tilakeskus ei pystynyt toteuttamaan rakennuskannan edellyttämiä ja budjetin mukaisia korjaus- ja ylläpitotehtäviä. Suurin syy tähän oli kestävän talouden ohjelman aiheuttama organisaation toimintakyvyn alenema henkilöstövähennysten johdosta.”

Hyvinkään taidekoulun tuen avustusraha puolitettiin viime vuonna. Sen seurauksena Hyvinkäällä jo 56 vuotta toiminut koulu todennäköisesti joutuu lopettamaan. Tältä osin kaupunkimme ei näyttäydy kulttuurikaupunkina vaan takapajulana.

Mutta löytyy viime vuodelta myönteisiäkin uutisia. Asukasluku kasvoi lähes 300 henkeä, enemmän kuin kahdeksaan vuoteen. Hyvinkää sai etenkin kuntien välistä muuttovoittoa. Kuntaveron korottaminen puolella prosenttiyksiköllä ei vähentänyt Hyvinkään vetovoimaa.

Haasteitakin riittää. Työntekijöiden saatavuus on joillakin aloilla vaikeutunut vuosi vuodelta. Etenkään varhaiskasvatuksen opettajia ja erityisopettajia ei saatu rekrytoitua riittävästi. Myös kelpoisuusehdot täyttävien sijaisten saanti oli vaikeaa.

Oikea lääke työntekijäpulaan olisi varhaiskasvatuksen työntekijöiden palkkojen korottaminen. Nyt on sen aika.