Tein viime maanantain kaupunginvaltuuston kokoukseen kyselyn Kytäjän kartanon rakennusten kohtelusta. Asiasta oli myös 17.6. Aamupostissa näkyvä juttu. Alla kysely ja kommentteja saatuihin vastauksiin:

”Valtuustokysely

Maatalousyhtymä Laakkonen ja Hyvinkään kaupunki ovat vuonna 2020 solmineet maankäyttösopimuksen, jossa maanomistaja on sitoutunut kunnostamaan ja ylläpitämään useita rakennuksia Kytäjän kartanon alueella lähivuosina.

Nämä toimet maanomistaja on sitoutunut toteuttamaan asianomaisten viranomaisten lupien ja ohjeiden mukaisesti. Tämä edellyttää, että kiinteistönomistaja on hyvissä ajoin yhteydessä kaupungin rakennusvalvontaviranomaisiin, alueelliseen vastuumuseoon sekä ELY-keskukseen.

Viime aikoina kiinteistönomistaja on ryhtynyt alueella toimenpiteisiin, jotka ovat vastoin sekä oikeusvaikutteista osayleiskaavaa että maankäyttösopimusta. Ns. Jerusalemin torppa on purettu ja tilalle on rakennettu uusi rakennus. Ns. huvilan peruskorjauksessa on julkisivua muutettu ja sisätiloissa tehty huomattavia muutoksia.

Rakennukset sijaitsevat sr-alueella, jolla ”olemassa olevia rakennuksia korjattaessa ei saa heikentää niiden kulttuurihistoriallista tai rakennustaiteellista arvoa”. Mitään purkamis- ja rakennuslupia ei kiinteistönomistaja ole hakenut. Museovirastoon ei ole oltu yhteydessä.

Tuhoutumisvaarassa ovat muun muassa väentupa, Ekrothin talo, vanha kauppa sekä kalanviljelylaitos (eli vanha sähkölaitos ja mylly), jotka on jätetty rapistumaan.

ELY-keskus on ilmoittanut, että maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti yleis- tai asemakaavalla suojeltujen rakennusten valvonta kuuluu kunnalle ja että rakennusvalvonnan tulee muutoinkin valvoa rakennusten kuntoa.

Valvonnan puutteessa maankäyttösopimus on osoittautumassa kuolleeksi kirjaimeksi.
Mitä kaupunki aikoo tehdä tilanteen korjaamiseksi?”

Kyselyyn vastasivat toimialajohtajat Marko Kankare ja Marko Hytönen. He esittelivät maankäyttösopimusta, jonka velvoitteiden aikarajat tulevat vastaan 5, 10 ja 15 vuoden jälkeen asemakaavan voimaantulosta, mikä tapahtui 29.4.2022. Rakennusvalvonnan puutteisiin he eivät ottaneet kantaa.

Ainoa positiivinen seikka oli lupaus, että kaupunki järjestää asiasta palaverin kartanon kanssa elokuussa. Ilman kyselyä ja asian saamaa julkisuutta sitä tuskin olisi järjestetty.

Kartanon asenne kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojeluun on tiedossa. Keväällä purettiin kartanon päärakennus, vaikka se olisi voitu myös kunnostaa. Valtuuston lokakuussa 2020 äänestyksen jälkeen hyväksymä asemakaava mahdollisti purkamisen.

Asennetta kuvaavat myös kartanon edustajan kommentit Aamupostin jutussa. Rakennuksen korjaamiseksi ei todellakaan riitä, että ”me vain korjaamme ikkunat ja maalaamme”.

Mutta myös kaupunki on täysin laiminlyönyt rakennusten kunnon valvonnan eikä ole mitenkään puuttunut kartanon toimiin.

Maankäyttösopimuksessa ei ole sanktioita sopimuksen laiminlyömisestä, mutta maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi asettaa laiminlyönneistä esimerkiksi uhkasakkoja. Olisiko jo aika? Ei voida jäädä odottamaan vuotta 2027 tai 2032.