Hyvinkään kaupunginvaltuusto päätti viime maanantaina ensi vuoden talousarviosta. Valtuustoryhmämme teki siihen muutamia muutosesityksiä.

Varhaiskasvatuspalveluihin esitimme kahta miljoonaa euroa lisää työntekijöiden palkkojen korottamiseksi. Se olisi mahdollistanut palkkojen korottamisen 300 euroa kuukaudessa. Tähän esitykseen emme saaneet muilta tukea.

Pääterveysaseman peruskorjausta esitimme aikaistettavaksi vuodelle 2026, kun esitys oli 2028. Tämän hävisimme äänin 5-46.

Sitovista tavoitteista esitimme poistettavaksi Sveitsin asuinalueen toteuttamista. Esityksemme hävisi äänin 14-37. Tukea tuli vihreiltä, kristillisiltä ja kahdelta persulta.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä tekevien järjestöjen avustuksiin esitimme 63 000 euroa lisää. Nyt avustukset vähenevät selvästi tästä vuodesta. Hävisimme äänin 5-42.

Esitimme myös, että Sveitsin lukio jätetään purkamatta. Muun muassa rakennuksen liikuntatiloja tarvitaan edelleen. Tämänkin hävisimme äänin 5-46.

Alla kokouksessa käyttämäni puheenvuoro.

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Puutun pariin kohtaan talousarviossa.

Ensinnäkin talousarvion laadintaprosessista. Mielestäni olisi parempi palata vanhaan käytäntöön, jossa kaupunginhallitus käsitteli talousarviota kahteen kertaan. Ensin talousarvio julkaistiin ja myös valtuutetut saattoivat pyytää siitä lisäselvityksiä. Vasta viikon kuluttua hallitus selvitysten valmistumisen jälkeen teki talousarvioesityksen valtuustolle. Tällainen käytäntö jättää valtuutetuille enemmän aikaa perehtyä vuoden tärkeimpään päätökseen, talousarvioon. Valtuutetuille järjestettiin nyt kyllä kaksi keskustelutilaisuutta talousarviosta ennen sen julkaisemista, mutta niillä ei ollut juuri merkitystä siinä mielessä, että talousarviota ei ollut vielä julkaistu. Kysymykset heräävät usein vasta siinä vaiheessa.

Sitten itse talousarvion sisältöön. Sivulla 77 on esitetty tilakeskuksen talousarvio. Sen mukaan toimintatuotot ovat noin 42 miljoonaa euroa ja ylijäämää jää 9 ja puoli miljoonaa euroa, kun tuotoista on vähennetty toimintakulut ja poistot. Tuotot ovat käytännössä vuokratuloja. Toisin sanoen vuokrissa on noin neljäsosa ilmaa.

Tilakeskuksen vuokratulot ovat melkein kokonaan sisäisiä vuokria eli vuokria kouluilta, päiväkodeilta, liikuntatiloilta, toimistoilta jne. Jonkin verran vuokratuloja tulee Keusotelta: terveysasemasta, Kauniston ja Paavolan palvelukeskuksista sekä pienemmistä tiloista. Ilmeisesti vuokratuloissa on mukana myös paloaseman vuokratulo, vaikka se saatetaankin myydä.

Kun kyse on kaupungin sisäisistä vuokrista, niillä ei ole merkitystä kaupungin talouden kannalta. Ne ovat rahan siirtämistä taskusta toiseen. Mutta niillä on merkitystä, kun lasketaan esimerkiksi opetuksen kustannuksia oppilasta tai opetustuntia kohti. Ne muodostuvat liioitellun suuriksi, koska sisäiset vuokrat ovat liian korkeat.

Samoin niillä on merkitystä, kun lasketaan kunnallisen varhaiskasvatuksen kustannuksia hoitopaikkaa tai hoitopäivää kohti, nekin tulevat liioitellun suuriksi. Ja näiden kustannusten perusteella on laskettu esimerkiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelin enimmäisarvo kuten edellä päätimme.

Sitten varhaiskasvatuksesta lisää. Se kärsii tunnetusti kelpoisuusvaatimukset täyttävien opettajien ja sijaisten puutteesta. Kuten täällä todetaan, ”jatkuvat henkilöstömuutokset kuormittavat sekä hoitokasvatusopetushenkilöstöä että esihenkilöitä, mikä vaikuttaa koko henkilöstön työhyvinvointiin, jaksamiseen, työnantajaan sitoutumiseen ja työnantajakuvaan”.

Opettajien ja lastenhoitajien tiheä vaihtuminen ei todellakaan ole lasten etu. Lapset tarvitsevat turvallisia ja vakiintuneita aikuissuhteita.

On selvää, että koko varhaiskasvatusala tarvitsee arvonnousun. Sen työpaikoista pitää tulla houkuttelevia. Muiden keinojen lisäksi palkkaus on oleellinen houkutustekijä. Varhaiskasvatuksen opettajien palkat ovat Hyvinkäällä noin 3 000 euroa kuukaudessa, lastenhoitajien palkat ovat noin 2 400 euroa kuukaudessa. Samaan aikaan Suomessa kokoaikaisten palkansaajien keskipalkka on melko tarkkaan 4 000 euroa kuukaudessa. Varhaiskasvatusala on huomattavassa palkkakuopassa.

Tulemme uudistamaan viimevuotisen esityksemme kahden miljoonan euron lisäämisestä varhaiskasvatukseen, mikä mahdollistaa 300 euron korotuksen kuukausipalkkaan alan työntekijöille.

Vielä terveysasemasta. Sen peruskorjausta on siirretty vuodesta 2027 eteenpäin yhdellä vuodella. Tulemme esittämään, että terveysasema peruskorjattaisiin jo vuonna 2026. Olemme hyvin tietoisia, että Keusoten kanssa pitää sitä ennen sopia uudesta vuokrasopimuksesta.

Täällä on ilmeisesti aika laaja yksimielisyys siitä, että terveysaseman paikka on keskustassa eikä sairaalanmäellä. Luontevinta olisi toiminnan jatkaminen Sandelininkadulla. Se on kaupungin omistama, se on alun perin rakennettu terveysasemaksi, sen sijainti on hyvä, ympäristössä asuu paljon iäkkäitä ihmisiä, jotka tarvitsevat enemmän terveyspalveluita ja autoillekin on parkkipaikkoja. Vielä pitäisi saada bussit tai palvelubussit kiertämään sitä kautta. Tämä aikataulu olisi myös viesti Keusotelle siitä, ettei terveysasemaa pidä siirtää sairaalanmäelle.”