Aamuposti 19.12.2025, Keski-Uusimaa 23.12.2025

Perustuslaki menee alijäämän kattamisen edelle

Hyvinvointialueilla on kestämätön ristiriita. Niiden pitää turvata perustuslain edellyttämät riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut asukkaille, mutta samaan aikaan niillä on velvoite kattaa liian pienen valtion rahoituksen aiheuttamat alijäämät kohtuuttoman lyhyessä ajassa. 

Keusote on jo päättänyt pidentää alijäämän kattamisaikaa vuoden 2029 loppuun. Esitimme Keski-Uudenmaan aluevaltuustossa, että seuraava taloussuunnitelma valmistellaan siten, että alijäämien kattamisaikaa jatkettaisiin vielä kolmella vuodella vuoden 2032 loppuun. 

Keusotella on ensi vuoden lopussa kumuloitunutta alijäämää karkeasti 150 miljoonaa euroa. Jos se on katettava kolmessa vuodessa, ylijäämän on oltava joka vuosi 50 miljoonaa. Aikaa pidentämällä summa puolittuu 25 miljoonaan. 

Liian kireästä aikataulusta seuraa rajuja menoleikkauksia. Jos pysymme kolmen vuoden suunnitelmassa, osan tuosta 50 miljoonasta pystynemme säästämään kohtuudella, mutta lisäksi valtuuston tulee tehdä joka vuosi tuottavuusohjelmassa kohdentamattomia menoleikkauksia yli 30 miljoonaa euroa. Ne tarkoittavat irtisanomisia, lomautuksia ja ostopalveluiden karsintaa.

Se, että hyvinvointialueellamme on tälläkin hetkellä vireillä valtion suuntaan pyyntö 35 miljoonan euron lisärahoitukseksi lakisääteisten palvelujen tuottamiseksi, kertoo yksinkertaisen totuuden: Emme pysty tuottamaan lakisääteisiä palveluita tällä rahoitustasolla. 

Sen sijaan, että joka vuosi joudumme pyytämään valtiolta lisärahaa, jonka saaminen on epävarmaa, meidän mielestämme olisi suoraselkäistä tehdä realistiset taloussuunnitelmat vuoden 2032 loppuun. 

Näin on päätetty Etelä-Karjalan hyvinvointialueella, jonka taloustilanne on suunnilleen sama kuin meillä. Siellä aluevaltuusto on hyväksynyt suunnitelman alijäämän kattamisen pidentämisestä yksimielisesti. 

Myös Keusoten valtuustolla tulisi olla rohkeutta asettaa asukkaiden terveys ja hyvinvointi talouden pakkopaidan edelle ja tehdä inhimillistä taloussuunnittelua asukkaiden ja työntekijöiden hyväksi. 

Keusote on jo vähentänyt vuodessa kaksissa yt-neuvotteluissa yli 300 työntekijää ja ensi vuonna aiotaan säästää lomautuksilla neljä miljoonaa euroa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki, jotka eivät työskentele hoitomitoitetuissa tehtävissä lomautetaan kahdeksi viikoksi. Lomautukset ovat paitsi kylmä rätti jo nyt ylityöllistetylle henkilöstölle, myös raskas urakka henkilöstöhallinnolle. 

Asiakkaiden kannalta palvelun saaminen viivästyy, mikä voi lisätä kustannuksia myöhemmin, kun hoitoon ei pääse ajoissa. Onko tämä yksi tapa ajaa ihmisiä yksityisten palveluiden käyttäjiksi?

Mitä useampi hyvinvointialue asettaa ihmisten hyvinvoinnin alijäämän kattamisen edelle, sitä näkyvämmäksi teemme sen, että sote-palveluita ei voi sopeuttaa samalla tavalla kuin yrityksiä - kyse on ihmishengistä ja asukkaiden perustuslakiin kirjatuista oikeuksista. 

Anu Karvinen, Olli Savela
Keusoten aluevaltuutettuja (vas.)
Hyvinkää