Aamuposti 2.11.2015 ja Tiedonantaja 6.11.2015

Sote-intoiluun tarvitaan nyt kriittistä otetta

Tunnetun sanonnan mukaan Suomeen mahtuu vain yksi totuus kerrallaan. Tällä hetkellä tällainen totuus on sote-hanke, jonka autuaaksi tekevään vaikutukseen tuntuvat uskovan melkein kaikki.

Sote-hanke tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtämistä pois kunnilta perustettaville itsehallintoalueille. Samalla puolet kuntien päätösvallasta ja rahoista otetaan niiltä pois. On selvää, että päätöksenteko ja palvelut karkaavat kauemmaksi.

Tosin nimitys ”itsehallintoalue” on sinänsä irvokas. Jos valtio määrää sote-menoille katon ja sote-alueiden toimintasuunnitelmat pitää alistaa ministeriön vahvistettavaksi eikä alueille tule edes verotusoikeutta, jää niiden itsenäinen päätösvalta vähäiseksi. Ne olisivat lähinnä valtionhallinnon jatkeita.

Sote-hankkeen tärkeimmäksi tavoitteeksi on ilmoitettu säästää vuositasolla kolme miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. Tämä on sikäli outoa, että Suomen terveydenhoitomenot eivät ole erityisen suuret.

Melkein kaikissa Länsi-Euroopan maissa käytetään terveydenhoitoon enemmän rahaa kuin Suomessa. Suomen terveydenhoito on jo varsin kustannustehokasta ja sairaalat Pohjoismaiden tehokkaimmat.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat valtaosaltaan lähipalveluita. Useimmat kunnat ovat aivan sopivankokoisia yksiköitä niiden tuottamiseen ja niistä päättämiseen. Näissä palveluissa ei ole skaalaetuja.

Erikoissairaanhoito ja erityisen vaativat sosiaalipalvelut edellyttävät laajempaa väestöpohjaa. Tuntuu oudolta, että sen takia myös lähipalveluista päättäminen siirrettäisiin kauas asukkaista.

Miten ihmeessä Helsingissä tiedettäisiin paremmin, miten neuvolapalvelut tai vanhusten kotipalvelut pitää järjestää Hyvinkäällä? Ruotsissa vanhustenhuolto onkin siirretty maakäräjiltä kunnille ja nyt myös osaa terveydenhuollosta ollaan siirtämässä kunnille.

Lähipalveluista pitää päättää lähellä, senkin takia, ettei niitä siirretä kauas keskuksiin. On myös selvää, että itsehallintoalueilla on paljon helpompi viedä läpi vaikkapa kotihoidon yksityistäminen kuin jos kunnat päättävät itse kotihoidosta.

Hyvinkäällä on huonoja kokemuksia omista palveluista luopumisesta. Kaupunki siirsi vuonna 2007 terveyskeskuspäivystyksen kokonaan HUS:n tehtäväksi.

Sen jälkeen kustannukset kaupungille ovat nousseet 85 prosenttia. Päivystyspalvelut eivät ole muutoksesta ainakaan parantuneet vaan odotusajat ovat edelleen kohtuuttoman pitkät.

Sote-hanketta perustellaan myös saumattomilla hoitoketjuilla esimerkiksi perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kotihoidon kesken. Hyvinkäällä tätä toteutetaan jo ja sairaalaan yhteyteen lähivuosina siirtyvät kaupungin vuodeosastot parantavat yhteistyötä edelleen.

Ei sitä varten mitään itsehallintoalueita tarvita. Jos saumattomat palveluketjut edellyttäisivät isoja kokonaisuuksia, niiden pitäisi toimia parhaiten Helsingissä, mutta näin ei ole.

Myöskään ”parhaiden käytäntöjen” kopioiminen toisista kunnista ei edellytä uusia itsehallintoalueita.

Keski-Uudellemaalle on suunniteltu kuuden kunnan yhteistä väliaikaista sote-kuntayhtymää, joka ehtisi toimia ehkä vain vuoden ennen sote-alueiden tuloa.

Tätäkin hanketta on valmisteltu raha edellä. Hankeraportissa ”Yksi, kaksi vai kolme miljardia” Keski-Uudenmaan alueyksikön perustamista pidetään erityisesti taloudellisin syin järkevänä.

Raportissa mainitaan: ”Kun otetaan huomioon asukkaiden ikä- ja sairastavuusrakenne, menot ovat eri laskentatavoilla arvioituna 10 – 25 % muuta maata korkeammat”. Ja edelleen: ”Kustannuseroa selittää palvelujen tuottamisen kustannustehokkuus, mutta sen lisäksi tarjonnan laajuus ja laatu, joka luonnollisesti lisää myös palvelujen kysyntää”. Toisin sanoen palveluita pidetään liian laadukkaina.

Ratkaisuksi tarjotaan palvelutason madaltamista. Raportin mukaan ”tavoitteiden saavuttaminen edellyttää poliittiselta ja viranhaltijajohdolta myös jämäköitä, ainakin joidenkin kansalaisryhmien kannalta epämiellyttäviä muutos- ja säästötoimenpiteitä.”

On siinä raportissa yksi viisaskin lause: ”ei ole tarkoituksenmukaista purkaa hyvin toimivia rakenteita, koska rakenneuudistus aiheuttaa aina kustannuksia ja häiriöitä palveluissa.”

Olli Savela
kaupunginvaltuutettu
Hyvinkää