Suomi ja Keusote säästävät sote-palveluista



Suomen ongelma ei ole, että käyttäisimme liikaa rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin vaan se, että käytämme liian vähän.

Vuonna 2019, ennen koronaa, Suomen menot julkiseen terveydenhoitoon vastasivat seitsemää prosenttia bruttokansantuotteesta. Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Itävalta, Hollanti, Belgia, Ranska ja Britannia käyttivät 8 – 10 prosenttia.

Jotta Suomi pääsisi samalle tasolle, pitäisi rahoitusta lisätä 2 - 7 miljardia euroa vuositasolla. Myös vanhustenhoitoon Suomi käyttää paljon vähemmän kuin muut Pohjoismaat.

Rahan säästäminen näkyy muun muassa sote-alan alhaisina palkkoina ja liian vähäisenä henkilökuntana. Vastaanotolle ei pääse eivätkä vanhukset saa ansaitsemaansa hoivaa.

Valitettavasti laki hyvinvointialueiden rahoituksesta ei lupaa parannusta asiaan. Palvelutarpeen kasvusta otetaan huomioon vain 80 prosenttia, kun rahoitus vuosittain määritellään. Toisin sanoen valtion rahoitus suhteessa tarpeeseen tulee supistumaan.

Hyvinvointialueiden rahoitus tulee lähes kokonaan valtiolta niin kauan kuin alueilla ei ole verotusoikeutta. Vuonna 2023 valtion rahoitus määräytyy sen mukaan, paljonko kunnat käyttävät rahaa sote-palveluihin ja pelastustoimeen vuosina 2021 ja 2022.

Keusote on tekemässä ison virheen, kun se alibudjetoi vuoden 2022 menonsa ja pyrkii säästämään kaikesta. Keusote on varannut menoihinsa noin 14 miljoonaa euroa vähemmän kuin sen jäsenkunnat ovat varanneet Keusotelle. Jäsenkunnilla on paljon oikeampi kuva menoista.

Vuoden 2022 alibudjetointi leikkaa Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen rahoitusta kauas tulevaisuuteen, koska myös vuoden 2023 jälkeen hyvinvointialueiden rahoitus on sidoksissa aiempaan tasoon ja voi siirtymätasauksen takia vähentyä tai kasvaa vain rajallisesti.

Erityisesti nyt on aivan väärä ajankohta säästää, jos halutaan turvata kohtuullinen rahoitus jatkossa.



Olli Savela
kaupunginvaltuutettu, aluevaaliehdokas (vas.)
Hyvinkää