Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Meille nyt esitettävässä hallintosäännössä on paljon korjattavaa. Se on johtavien viranhaltijoiden valmistelema, mikä myös näkyy siinä. Viranhaltijoiden päätösvalta säilyy tässä suurena ja valtuuston valtaa ollaan karsimassa merkittävästi verrattuna Keusoten yhtymävaltuustoon.

Selvimmin tämä näkyy päätösvallan euromääräisissä rajoissa.

Keusoten hallintosäännön mukaan yhtymävaltuusto päättää kiinteän omaisuuden ostosta ja myynnistä, jos kauppahinta on yli miljoona euroa. Nyt esitys on, että aluevaltuusto päättäisi kiinteän omaisuuden ostosta ja myynnistä, kun kauppahinta on yli 30 miljoonaa euroa. Valtuuston päätösvallan raja nousisi 30-kertaiseksi.

Vastaavasti yhtymävaltuusto on päättänyt osakkeiden ostosta ja myynnistä, jos kauppahinta on yli puoli miljoonaa euroa. Nyt esitys on, että aluevaltuusto päättäisi osakkeiden ostosta ja myynnistä, kun kauppahinta on yli 50 miljoonaa euroa. Valtuuston päätösvallan raja nousisi 100-kertaiseksi.

Päätösvallan rajat on vedetty niin korkeiksi, että valtuustolle tuskin tulee yhtään kauppaa päätettäväksi.

Päätösvalta siirtyisi aluehallitukselle, lautakunnille ja viranhaltijoille. Hyvinvointialueen johtajalla säilyisi edelleen valtuus päättää sopimuksista 6 miljoonaan euroon asti, mikä on sekin aivan liian korkea raja.

Kannatan valtuutettu Jokisen esitystä siitä, että päätösvalta osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen perustamisesta tulee olla valtuustolla eikä hallituksella kuten Keusotessakin.

Asiakasmaksuista päättäisi esityksen mukaan palvelujen järjestämisen lautakunta. Kuntaliiton mallisäännössä aluevaltuusto päättäisi asiakasmaksujen perusteet. On tärkeää, että valtuustolla olisi valta päättää niinkin keskeisestä asiasta kuin asiakasmaksujen perusteista, vaikka hallitus tai lautakunta päättäisikin yksityiskohtaiset maksut. Valtuusto on ainoa asukkaiden valitsema elin, sen päätösvaltaa pitää kunnioittaa.

Hallintosäännöstä puuttuvat asukkaista muodostetut kansalaispaneeli ja asiakaspaneeli, jotka sisältyvät Kuntaliiton mallisääntöön. Ne tarjoaisivat asukkaille suoran vaikutusmahdollisuuden. Alueen kunnilta voisi myös pyytää lausuntoja strategisesti tärkeistä asioista ennen kuin ne tulevat päätettäviksi. Hallintosäännössä ei ole myöskään mainintaa siitä, minkä toimielimen valtaan kuuluu päättää sote-alan järjestöille maksettavista avustuksista.

Kokouspalkkioita ollaan korottamassa merkittävästi verrattuna Keusoten palkkioihin. Keusotessa valtuuston ja hallituksen jäsenille maksetaan 120 euroa kokoukselta. Nyt esitys on 240 euroa eli kaksinkertainen. Muitakin kokouspalkkioita ja vuosipalkkioita korotetaan melkein vastaavasti.

Tehtävät eivät entisestä kuitenkaan juuri muutu. Ne saattavat vähentyäkin, koska tulee uusia lautakuntia. Kokouspalkkioiden korotukset koskevat myös virka-ajan ulkopuolella kokouksiin osallistuvia johtavia viranhaltijoita, joille maksetaan samat kokouspalkkiot kuin luottamushenkilöille.

Eri hyvinvointialueilla on valmistelussa esitetty melko erilaisia kokouspalkkioita. Keski-Suomen hyvinvointialue on meitä suurempi, noin 270 000 asukasta. Sen aluevaltuusto päätti tiistaina, että valtuuston ja hallituksen jäsenille maksetaan 160 euroa kokoukselta ja puheenjohtajalle 280 euroa. Tämä kuulostaa kohtuulliselta.

Teenkin esityksen, että pykälää 175 muutetaan siten, että ”Hyvinvointialuelain mukaisten toimielinten kokouksista maksetaan kokouspalkkiona jäsenille 160 euroa ja puheenjohtajalle 280 euroa. Pykälän kaksi viimeistä kappaletta pidetään ennallaan.” Palkkiot olisivat siten samat kaikissa luottamuselimissä kuten on nyt myös Keusotessa.

En voi kannattaa täällä tehtyä esitystä kaikkien kokouspalkkioiden puolittamisesta, koska se tarkoittaisi sitä, että tarkastuslautakunnan jäsenten kokouspalkkio laskisi 120 eurosta 75 euroon. Kuitenkin tarkastuslautakunta tekee erittäin tärkeää työtä kuten muutkin lautakunnat.

Hallintosäännön mukaan hallituksen puheenjohtaja voi olla kokoaikainen tai osa-aikainen. Hän saa itse päättää, nostaako täyttä palkkaa, 6 600 euroa kuukaudessa, osa-aikaisen palkkaa vai vuosipalkkiota, joka on 7 000 euroa. Kokoaikaisen puheenjohtajan palkkakulut sivukuluineen olisivat lähes 100 000 euroa vuodessa. Kaikkein hulluinta on, että jos puheenjohtajan siviilipalkka on suurempi kuin 6 600 euroa, palkka onkin siviilipalkan mukainen. Ylärajaa ei ole määrätty.

Mielestäni hallitus ei tarvitse palkallista puheenjohtajaa, näen sen pikemminkin poliittisena palkkiovirkana. Poliittisen ohjauksen pitää tapahtua koko hallituksen voimin. Hallituksen jäsenten tulisi olla tässäkin suhteessa keskenään tasa-arvoisia, samat esityslistat kaikkien pitää lukea. Puheenjohtajan ylimääräinen työ kyllä korvataan vuosipalkkiolla ja korkeammalla kokouspalkkiolla.

Teenkin toisen muutosesityksen. Esitän, että pykälästä 3 jätetään pois viimeinen lause, joka kuuluu: ”aluehallituksen puheenjohtaja voi toimia myös osa-aikaisesti tai päätoimisesti” sekä päätökseen täällä lisätyt lauseet. Samalla kannatan esitystä pykälän 180 poistamisesta.

Keusoten rahoitus- ja talousjohtaja on toimittanut arviolaskelman siitä, paljonko kokouspalkkioita tulee yhteensä maksettavaksi. Kiitos siitä.

Laskelman mukaan luottamushenkilöille ja viranhaltijoille maksettaisiin kokouspalkkioita yhteensä noin 520 000 euroa vuodessa ilman sivukuluja. Kun tähän lisätään vielä aluehallituksen kokoaikaisen puheenjohtajan palkka, nousee summa 600 000 euroon. Lisäksi hallintosääntöön on täällä esitetty muitakin vuosipalkkioita kuten hallituksen jäsenten vuosipalkkio. Ne nostavat kuluja vielä tästäkin noin 700 000 euroon.

Viime vuonna Keusote maksoi samoja palkkioita noin 260 000 euroa eli palkkiokulut kaksin-kolminkertaistuvat. Osittain tämä on seurausta siitä, että meillä on enemmän luottamushenkilöitä, mikä on sinänsä hyvä asia, mutta pääosin tämä on seurausta palkkioiden korottamisesta.

Tiedämme kaikki, että hyvinvointialueen talous tulee olemaan tiukilla alusta lähtien. Siihen sopii huonosti hallituksen puheenjohtajan toimen palkallisuus ja kokouspalkkioiden reilu korottaminen. Nämäkin rahat ovat pois varsinaisesta toiminnasta, palveluiden turvaamisesta asukkaille.

Monia muitakin korjaustarpeita hallintosäännössä on. Aluevaltuuston on palattava niihin mahdollisimman pian.