Uudenmaan näköala 1/2022



Hyvinvointialueet ovat paljon vartijoina

Uudet aluevaltuustot ovat pitäneet ensimmäiset kokouksensa, vaikka sote- ja pelastuspalvelut siirtyvät niiden toimivaltaan vasta ensi vuoden alussa. Tänä vuonna ne valmistelevat tulevaa. Ensimmäisiä päätettäviä asioita ovat hallintosääntö, palvelustrategia, hyvinvointialueen johtajan valinta ja syksyllä ensi vuoden talousarvio.

Säästöohjelmat kostautuvat tulevina vuosina

Hyvinvointialueiden talous tulee olemaan tiukilla heti alusta alkaen. Ne ovat täysin riippuvaisia valtion rahoituksesta, koska asiakasmaksut muodostavat vain muutaman prosentin tuloista eikä niitä muutenkaan pidä lähteä korottamaan. Vuoden 2023 valtionrahoitus riippuu siitä, paljonko kunnat ovat varanneet rahaa sote-palveluihin vuoden 2022 talousarviossa.

Monet kunnat ovatkin tehneet pahan virheen, kun ovat alibudjetoineet sote-menonsa tälle vuodelle. Toki kunnat voivat vielä lisätä rahoitustaan ja luopua haitallisista säästöohjelmista, sillä vuoden 2022 tilinpäätökset vaikuttavat tulevien vuosien rahoitukseen.

Sote-kiinteistöt säilytettävä julkisina

Oma kysymyksensä ovat hyvinvointialueiden toimitilat. Aluksi kunnat vuokraavat käytössään olleet sote- ja pelastuspalveluiden tilat hyvinvointialueille 3 – 4 vuodeksi. Sen jälkeen hyvinvointialueet voivat itse päättää, jatkavatko ne vuokrasopimuksia. Kuntien pitää tässä vaiheessa pääsääntöisesti yhtiöittää nämä kiinteistöt, jos ne haluavat jatkaa vuokrasopimuksia.

Hyvinvointialueiden on hyvin vaikea ottaa pitkäaikaista lainaa isoihin investointeihin. Ne tarvitsevat sitä varten hyväksynnän sosiaali- ja terveysministeriöltä, jota sitovat lainsäädännön asettamat tiukat rajoitukset.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että jos hyvinvointialue tarvitsee uusia tiloja esimerkiksi vanhusten hoitoon, se ei voi itse niitä rakentaa vaan sen pitää vuokrata tilat. Tämä voi johtaa siihen, että hyvinvointialueet joutuvat turvautumaan yksityisten kiinteistösijoittajien tiloihin. Toinen viisaampi vaihtoehto olisi, että kunnat rakentavat edelleen tarvittaessa sote-kiinteistöjä ja vuokraavat ne hyvinvointialueille kohtuuvuokralla.

Monet kunnat ovat pyrkineet pääsemään eroon sote-kiinteistöistä sillä verukkeella, etteivät ne enää tarvitse niitä omassa toiminnassaan. Esimerkiksi Hyvinkään kaupunki myi Sahanmäen palvelukeskuksen jo vuonna 2018 ja nyt siellä järjestetään vanhusten palveluasumista yksityisen sijoittajan tiloissa.

Keski-Uudellamaalla saattaa uhkana olla myös kuntien yhdessä omistaman Kiljavan sairaala Oy:n kiinteistön myynti yksityiselle.

Hus:ssa siirrytään harvainvaltaan?

Uudellamaalla erikoissairaanhoito jatkaa erikseen HUS-yhtymänä muusta maasta poiketen. Uudenmaan neljän hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin on huhtikuun loppuun mennessä päätettävä sen hallinnosta. Vielä nyt ylintä päätösvaltaa HUS:ssa käyttää 55-jäseninen yhtymävaltuusto.

Uuteen HUS-yhtymään valtapuolueet ajavat mallia, jossa ylin päätösvalta olisi vain viiden jäsenen yhtymäkokouksella, yksi kultakin hyvinvointialueelta ja Helsingistä. Tämä johtaisi todelliseen harvainvaltaan ja olisi kaukana demokraattisesta päätöksenteosta.

Yhtymäkokous päättäisi muun muassa hallintosäännöstä, talousarviosta ja toimielinten valinnasta eli kaikista tärkeimmistä asioista.

Keski-Uudenmaan hallinto viranhaltijavaltaista

Keski-Uudellamaalla on jo vuonna 2017 perustettu Keusote, jolle kuusi jäsenkuntaa siirsivät sosiaali- ja terveyspalvelunsa vuonna 2019. Sen toiminta on ollut pitkälle viranhaltijavaltaista ja sama näyttää toistuvan hyvinvointialueen valmistelussa.

Hallintosäännössä viranhaltijoiden päätösvalta säilyy suurena ja valtuuston valtaa ollaan karsimassa merkittävästi verrattuna Keusoten yhtymävaltuustoon.

Esimerkiksi aluevaltuusto päättäisi kiinteän omaisuuden ostosta ja myynnistä, jos kauppahinta on yli 30 miljoonaa euroa ja osakkeiden ostosta ja myynnistä, kun hinta on yli 50 miljoonaa. Keusotessa samat rajat ovat nyt miljoona euroa ja puoli miljoonaa euroa.

Valtuustolle tuskin tulee yhtään kauppaa päätettäväksi. Se on kuitenkin ainoa asukkaiden valitsema elin, jonka päätösvaltaa pitäisi kunnioittaa.

Päätösvaltaa siirtyisi aluehallitukselle, lautakunnille ja johtaville viranhaltijoille. Hyvinvointialueen johtajalla säilyisi edelleen valtuus päättää sopimuksista kuuteen miljoonaan euroon asti, mikä on sekin aivan liian korkea raja.

Hallintosäännöstä puuttuvat ainakin toistaiseksi asukkaista muodostetut kansalaispaneeli ja asiakaspaneeli, jotka sisältyvät Kuntaliiton mallisääntöön. Ne tarjoaisivat asukkaille suoran vaikutusmahdollisuuden. Alueen kunnilta ja asukkailta pitäisi myös pyytää lausuntoja strategisesti tärkeistä asioista ennen kuin ne tulevat päätettäviksi.

Kokouspalkkiot tuplattiin

Hallintosääntöä muokataan vielä tämän vuoden aikana, mutta heti ensimmäisessä kokouksessa Keski-Uudenmaan aluevaltuusto päätti kaksinkertaistaa hallituksen ja valtuuston kokouspalkkiot äänestysten jälkeen. Korotukset koskevat myös johtavia viranhaltijoita, joille maksetaan samat kokouspalkkiot kuin luottamushenkilöille. Myös vuosipalkkioita korotetaan merkittävästi.

Useilla alueilla hallituksen puheenjohtajan toimesta tulee palkallinen. Keski-Uudellamaalla hän saa kansanedustajatason palkkaa, 6 600 euroa kuukaudessa. Kaikkein hulluinta on, että jos puheenjohtajan siviilipalkka on suurempi kuin 6 600 euroa, palkka onkin siviilipalkan mukainen. Ylärajaa ei ole määrätty. Tämä hyväksyttiin äänin 45 – 24.



Olli Savela
Keski-Uudenmaan aluevaltuutettu (vas.)