Mistä rahat sote-palveluihin?

Suomen julkiset terveysmenot ovat tunnetusti pienet verrattuna muihin Länsi- ja Keski-Euroopan maihin. Vanhusten hoivassa jäämme selvästi jälkeen muista Pohjoismaista.

Hyvinvointialueiden palvelut kärsivät huomattavasta rahoitusvajeesta. Niiden yhteenlasketun alijäämän arvioidaan tänä vuonna olevan noin miljardi euroa.

Tilannetta pahentaa Orpon hallituksen suunnitelma leikata valtionrahoitusta suunnitellusta vuoteen 2027 mennessä 1,4 miljardia euroa eli noin viisi prosenttia. Rahoitusta pitää päinvastoin lisätä, jotta ihmisiä ei jätetä yksityisten sote-palveluiden varaan.

Pelkkä raha ei ole riittävä ratkaisu hoitojonoihin, mutta sen lisääminen on kuitenkin välttämätöntä ja ensisijaista. Mistä rahat?

Uusi suunta verotukselle

Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Osinkoja maksettiin viime vuonna ennätysmäärä, 32 miljardia euroa, mutta Orpon hallituksen ohjelmassa ei mitenkään puututa hyväosaisten perusteettomiin veroetuihin.

Erityisen keveästi verotetaan listaamattomien yhtiöiden osinkoja, yleensä vain 7,5 – 8,5 prosenttia (Finnwatch.fi). Tästä saatava perusteeton osinkoverohuojennus on tänä vuonna arviolta 830 miljoonaa euroa.

Monet yhteisöt ja rahastot on vapautettu osinkoverosta. Esimerkiksi eläkeyhtiöiden rahastot ovat paisuneet ylisuuriksi muun muassa verottomien osinkotulojen takia. Niitä verottamalla ja korottamalla pienimpiä eläkkeitä saataisiin valtiolle ja kunnille lisää verotuloja.

Pääomatulot pitäisi laskea yhteen ansiotulojen kanssa ja verottaa niitä progressiivisen asteikon mukaisesti. Ylipäänsä suurimpia tuloja pitäisi verottaa enemmän. Ranskalainen taloustieteilijä Thoman Piketty kumppaneineen on laskenut ylimpien tulojen optimaaliseksi marginaaliveroksi 82 prosenttia.

Varallisuusvero on Suomessa lakkautettu, vaikka sille olisi tarvetta kasvaneiden varallisuuserojen kaventamiseksi.

Yritysverokantaa on Suomessa alennettu niin, että se on EU-maiden keskiarvoa selvästi alhaisempi, 20 prosenttia. Yritysten aggressiivisen verosuunnittelun takia menetetään huomattavat verotulot. Finnwatch on arvioinut menetyksen vastaavan 10 – 31 prosenttia yhteisöveron tuotosta.

Pörssikaupan varainsiirtovero poistettiin 1990-luvulla. Sen palauttaminen vaikka pienenäkin tuottaisi huomattavasti ja vähentäisi myös pörssikeinottelua. Ja energiaverojen alennukset voisi poistaa, mikä edistäisi myös vihreää siirtymää.

Veroja pitää periä maksukyvyn mukaan.

Olli Savela
Keski-Uudenmaan aluevaltuuston ja -hallituksen jäsen