Tuula Vanhatalo kommentoi (AP 28.3.) kirjoitustani kaupungin ylijäämästä. Olen jo aiemmin vastannut samasta kirjoituksesta Antero Röngälle, joten yritän välttää toistoa.
Vanhatalo väittää, että luottamushenkilöille ”on annettu hyvin kohdalleen osuvia arvioita” kaupungin taloudesta. Väite on uskomaton, kun ottaa huomioon, että vain kaksi kuukautta ennen vuoden päättymistä arvioitiin alijäämäksi viisi miljoonaa euroa, mutta todellisuudessa päädyttiin puolen miljoonan euron ylijäämään eikä kysymys ollut verotilitysten satunnaisuudesta.
Ikävää on, että Vanhatalo lainaa kirjoitustani väärin: ”kun verotulot arvioidaan tahallaan alakanttiin, on helpompi saada läpi menojen leikkauksia”. Minä en puhunut jutussani verotuloista vaan tuloista ylipäänsä. Tuon lainauksen olisi tietysti toimituskin voinut tarkistaa ja korjata.
Oleellisinta mielestäni on, että kukaan ei ole kieltänyt tulojen aliarvioinnin tahallisuutta. Alijäämään vedoten tehtiin selviä leikkauksia. Mitä muuta kuin leikkauksia ovat työntekijöiden ja palvelujen käyttäjien kannalta sellaiset päätökset kuin sijaiskielto ja ”vanhusten asumispalveluostoihin ei myönnetä uusia maksusitoumuksia” ?
Kaupungin menojen kannalta on melko samantekevää, mistä rahoitus on peräisin. Myös tontinmyyntitulot kelpaavat menojen katteeksi ja myydään niitä tontteja muinakin vuosina. Siitä olen samaa mieltä, ettei vanhustenhuoltoa voida rakentaa kertaluonteisten tulojen varaan. Mutta jotenkin vanhukset on hoidettava, vaikka sitten velaksi. Omat rahoitusvaihtoehtoni olen kyllä esittänyt (mm. valtionosuudet, yhteisövero, kunnallisvero progressiiviseksi, pääomatuloille kunnallisvero).
Vanhatalon mukaan asiat pitää osata laittaa tärkeysjärjestykseen. Niin pitääkin ja juuri sen takia olemme perusturvaa puolustaneet. Ilman rahaa siitä ei valitettavasti selvitä. Toiminnan tehostamisen mahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Lapsia ei voi hoitaa nopeammin eivätkä sairaudet parane itsestään. ”Uudet tavat tuottaa palveluita” ei saa tarkoittaa yksityistämistä, joka luo eriarvoisuutta. Jopa raittiusvalistusta ollaan nyt yksityistämässä.
Tuleepa myös selväksi Vanhatalon kanta päiväkeskus Olgan toimintaan; sitä ei olisi pitänyt koskaan käynnistääkään. ”Tällaisia palveluja ei pidä aloittaa epävarmalla projektirahoituksella”.
Kumottakoon vielä sekin väite, että vuosien 2001 ja 2002 suuriin verotuloihin olisivat vaikuttaneet isot optiot. Hyvinkäälle isoja optiotuloja on osunut yhden ainoan kerran. Vuonna 2000 eräs hyvin tuntemamme hyvinkääläinen sai noin kolme miljoonaa euroa optiotuloja. En tiedä, milloin niistä maksettu kunnallisvero, noin puoli miljoonaa euroa, kilahti kaupungin kassaan, mutta ilmeisesti vuonna 2002.
Tuona vuonna kunnallisveron tuotto kasvoi yhteensä 9 miljoonaa euroa ja kaupungin ylijäämä oli 11 miljoonaa euroa, joten ei siinä ylimääräinen puoli miljoonaa euroa paljon painanut.
Olli Savela
Hyvinkää