Julkaistu Aamupostissa 7.3.2005

Valtuutetun puheenvuoro

Olli Savela

 

Hyvinkää-lisä myös pätkätyöntekijöille

 

Hyvinkään kaupunginvaltuusto saa 14. maaliskuuta päätettäväkseen kaksi aloitettamme koskien pienten lasten kotihoidon tuen Hyvinkää-lisää. Toisessa aloitteessa esitämme Hyvinkää-lisän maksamista myös pätkätyötä tekeville ja toisessa tulorajan asettamista Hyvinkää-lisälle. Perusturvalautakunta ja kaupunginhallitus hylkäsivät aloitteemme, mutta valtuusto voi vielä päättää toisin.

 

o o o

 

Niin sanotut pätkätyöläiset eivät nykyään ole oikeutettuja Hyvinkää-lisään jäädessään äitiysloman jälkeen kotiin hoitamaan lastaan. Hyvinkää-lisän saamisen ehtona on, että ”hakijan on oltava työlainsäädännön mukaisella hoitovapaalla työpaikasta tai hoitovapaalla oppilaitoksesta.” Jos vakituista työ- tai opiskelupaikkaa ei ole ollut, ei Hyvinkää-lisää ole myönnetty. Tällainen käytäntö syrjii pätkätyöläisiä, joilla ei ole pysyvää työsuhdetta.

 

Useimmissa kunnissa myös pätkätyöläiset ovat oikeutettuja vastaaviin kunnallisiin hoitolisiin. Esimerkiksi Riihimäellä hakijoilta edellytetään neljän kuukauden työssäoloa viimeisen puolen vuoden aikana välittömästi ennen äitiysloman alkua. Järvenpäässä ja Keravalla edellytetään 43 viikon työskentelyä viimeisen kahden vuoden aikana. Vakituista työsuhdetta ei vaadita.

 

Pätkätyö on hyvin yleistä nuorten naisten keskuudessa. 20-29-vuotiaista naisista 36 prosenttia työskentelee pätkätöissä ja 30-35-vuotiaista 24 prosenttia. Tässä saattaa ollakin syy siihen, ettei lisä ole Hyvinkäällä ulottunut pätkätyöläisiin. Kaupunki säästää. Se laskee, etteivät pätkätyöläiset tuo lastaan kunnalliseen hoitoon, mihin heilläkin on subjektiivinen oikeus vaan hoitavat lapsensa kotona ilman kuntakohtaista tukea.

 

Hyvinkää-lisää ollaan elokuussa laajentamassa puolestatoista kahteen ikävuoteen asti. Samaan aikaan yhtä ryhmää, pätkätyöntekijöitä, syrjitään. On jo korkea aika saada pätkätyötä tekevät Hyvinkäälläkin tasa-arvoiseen asemaan vakituisessa työsuhteessa olevien kanssa kuten naapurikunnissa. Pätkätyöntekijöiden toimeentulo on muutoinkin paljon epävarmemmalla pohjalla.

 

Asian toteuttaminen edellyttää lisämäärärahaa, sillä kuten asiaa valmistelleet viranhaltijat toteavat: ”Lasten päivähoidon ja esiopetuksen talousarvio on jo riittämätön, se ei edes sisällä kaikille kaupungin vakinaisessa palveluksessa oleville palkkarahoja koko vuodeksi. Lisäksi yksityisille päivähoitopalveluiden tuottajille maksettavien avustuksien ja ostopalveluiden määräraha ei riitä koko vuodelle nykymuodossa.”

 

o o o

 

Toinen aloitteemme koskee tulorajan asettamista Hyvinkää-lisän saamiselle. Nyt sitä voivat saada hyvinkin suurituloiset, jotka todellisuudessa eivät ole tuen tarpeessa. Esimerkiksi Riihimäellä vastaavan lisän saamisen ehtona on, että perheen bruttotulot ovat alle 4000 euroa kuukaudessa.

 

Asiaa valmistelleet viranhaltijat väittävät, että ”mikäli lasten kotihoidon tuen Hyvinkää-lisän maksuperusteita supistetaan siten, että lisän saamiselle määritellään tuloraja, vähentää tämä etuuden käyttäjien määrää, mutta toisaalta näille lapsille on melko varmasti tarjottava päivähoitopaikka. Päivähoidon ja esiopetuksen talousarvio ei nykyisellään riitä edes kaikkien vakinaisessa palveluksessa olevien henkilöiden palkkarahoihin eikä näin ollen mahdollista hoitopaikkojen lisäämistä. Taloudellisempaa on maksaa Hyvinkää-lisää nykyisin ehdoin.”

 

Tässä tulee jälleen esille hyvinkääläinen perustelu lasten kotihoidon kuntatuelle: se tulee halvemmaksi kuin kunnallinen päivähoito. Se on huonoin kuulemani perustelu Hyvinkää-lisälle.

 

Todellisuudessa ei ole ollenkaan varmaa, että hyvätuloiset veisivät lapsensa kunnalliseen hoitoon, jos jäisivät vaille 200 euron kuukausitukea. Suurin osa heistä jäisi luultavasti edelleen kotiin hoitamaan lastaan, heille se on taloudellisesti mahdollista. 

 

Asumistukea ja opintotukeakaan ei makseta suurituloisille. Raja voisi olla Hyvinkää-lisässäkin.

 

 

Takaisin etusivulle